Maatyöt ovat loppuvaiheessa, ja vielä on paljon vaiheita ja vielä enemmän stressattavaa edessäpäin. Tähän asti olemme ahdistuneet esimerkiksi näistä asioista:
Millainen talo olisi hyvä meille?
Millainen talo sopisi tontille parhaiten?
Tehdäänkö rinnetontille kellari vai eikö tehdä?
Mitkä ovat kustannukset (kaikessa mahdollisessa)?
Miten pieleen voi kustannukset arvioida?
Kuinka paljon ylihintaa mistäkin voi ottaa?
Onko tontilla kalliota?
Mitkä ovat louhintakustannukset?
Kuinka aikataulu pitää?
Tottakai siellä oli kalliota.
Mennään siis vain eteenpäin, kohti uusia ahdistuksen aiheita.
Kun on vuoden ajan selannut Pinterestiä, lukenut rakennusblogeja, seurannut Instagramissa #rakentajat2019 ja tarkkaillut Facebookissa talonrakentamiseen ja sisustukseen keskittyviä ryhmiä, on saanut aika hyvän kuvan siitä, millaisia taloja ihmiset juuri nyt rakentavat. Toki täytyy myöntää otoksen olevan kuitenkin aika suppea, sillä suurin osa rakentajista ei varmasti raportoi tekemisiään sosiaalisessa mediassa.
Listasin kuitenkin huvikseni asioita, jotka tuntuvat nyt olevan pinnalla, ja joista ehkä parinkymmenen vuoden päästä tunnistaa juuri tämän aikakauden talon:
Kannustalon Lato-tyyppinen, yksinkertainen muoto.
Musta ulkoväritys, mahdollisesti vaalean puun sävyisiä yksityiskohtia.
Seinien väreinä vaaleaa harmaata, greigeä tai valkoista, tehosteseinissä salvianvihreää, murrettua vaaleanpunaista tai sitten jotain tummaa, mutta myöskin murrettua sinisen tai vihreän sävyä.
Listaus on tehty kaikella rakkaudella, sillä meille on myös tulossa monta luettelemaani asiaa. En halua vältellä minusta kauniista asioita, vaikka ne olisivatkin trendikkäitä ja niitä näkyisi joka puolella. Vähän vain saatan miettiä, miten jokin tietty asia kestää aikaa, mutta vaikkapa seinien värityksessä sillä ei ole juurikaan merkitystä, sillä niiden maalaaminen 10 vuoden päästä on luultavasti ajankohtaista muutenkin kuin trendisyistä.
Talon pohjapiirros on itse suunniteltu. Ruutupaperilta aloitettiin ja tähän päädyttiin muutaman pyöräytyksen jälkeen. Lähtökohtia olivat tontin ilmansuuntien ja tien takia läpi talon sijoittuva olohuone-keittiö-kokonaisuus, arkea helpottava arkieteinen, L-malli suojaamassa takapihaa, kasvavien lasten kanssa makuuhuoneiden sijoittelu vähän erilleen, kaksi erillistä vessaa. Pienemmilläkin neliöillä olisi ehkä päästy samaan lopputulokseen, mutta nälkä tietysti kasvaa syödessä, eikä mikään tila varsinaisesti kai ole ihan jättisuuri.
Talon alle tulee kellari, jossa sijaitsevat vain autotalli ja varastot. Sinne jää kyllä myös tila, jonne voi tulevaisuudessa tehdä vaikka kuntosalin tms., mutta toistaiseksi se jää vain tyhjilleen, ilman käyttöä. Autotallista pääsee rappuja pitkin ylös tuonne arkieteisen päätyyn, mutta muuten kulku on ulkokautta. En halunnut toista ovea suoraan ulkoa arkieteiseen, sillä haluan itsekin tulla (ainakin unelmissani) siistiin eteiseen, ja sitten vain heittää takin ja kengät liukuoven taakse arkieteisen puolelle. Katsotaan, mikä todellisuus tulee olemaan, sillä myös eteisen puolella on kyllä hyvin tilaa säilöä takkeja ja kenkiä ja haalareita ja hanskoja… Varsinkin lattialla.
Olen suunnitellut jo todella paljon sisustusta ja pintamateriaaleja ja tietenkin kaiken toimivuutta. Kävin koko pohjan läpi mittanauhan kanssa ja muunsin sentit metreiksi, mittasin huonekaluja ja kokeilin kuinka paljon tilaa ne tarvitsevat ympärilleen. Toki myös sähkösuunnittelu sai käymään läpi jokaisen seinän ja kulkureitin ja minne mitäkin huonekaluja mahdollisesti laitetaan. Näistä suunnitelmista varmasti paljon lisää myöhemmin!
Keväällä iskee kaivinkone maahan, toivottavasti ei kallioon. Sen jälkeen ladotaan kiviä kellariksi, jonka päälle nousee talopaketti. Paljon tehdään itse, joten projekti saattaa kestää. Tavoitteena on kuitenkin asua viimeistään vuoden päästä omassa talossa.
Tervetuloa mukaan seuramaan tilanteen kehittymistä.
Kotkankalliontalo 